sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Kanin sairaudet

Tällaista on jo pitkään toivottu, eli vähän tietoa muutamasta kanien sairaudesta. Sairaudet on jaettu virusten aiheuttamiin, loisten aiheuttamiin, bakteerin aiheuttamiin ja muihin.

Jos käytät tekstiäni jossain, merkitse mistä sen otit! On turhauttavaa lukea, kuinka joku kirjoittelee jatkuvasti omana tekstinään.

Sairas kani on vietävä viivyttelemättä lääkäriin tai osattava itse hoitaa. Jokainen on vastuussa kaninsa hyvinvoinnista ja on velvollinen sen takaamaan. Hankalien, paljon hoitoa tai leikkauksia vaativien ja pitkäaikaisten sairauksien kohdalla on syytä miettiä, että kannattaako kania enää hoitaa, vai onko lopetus sille armollisempaa. 

Terve kani:
-Kanin nenän tulee olla kuiva 
-Kanin normaali ruumiinlämpö on 38,5-40 astetta
-Terve kani syö paljon heinää 
-Hyvässä massassa, ei merkittäviä painonmuutoksia
-Hyväkuntoinen turkki
-Papanan tulee olla kuivaa, suurta ja vaaleaa


Bakteerit


Pasteurella

Pasteurella multocida -bakteeria kantaa suurin osa kaneista elimistössään, mutta oireettomana. Osalle kaneista se kuitenkin alkaa jossain vaiheessa aiheuttamaan oireita ja tällöin puhutaan pasteurellan puhkeamisesta. Yleensä pasteurellan puhkeamisen aiheuttaa heikentynyt vastustuskyky, joka voi puolestaan olla seurausta stressistä, epähygieenisestä ympäristöstä, jatkuvasta altistumisesta vedolle, suurista muutoksista ruokavaliossa tai olosuhteissa ja toisesta sairaudesta. 

Oireet

-Aivastelu
-Paiseet
-Paksu vaalea erite nenästä
-Yleiskunnon heikentyminen
-Silmien vuotaminen
-Päänkierto
-Korvatulehdus
-Keuhkokuume

Hoito

-Antibioottihoito (esim. Baytril)

Lievempiä oireita voidaan hoitaa antibiootilla, mutta pahasti sairastuneen kanin elämää ei kannata pitkittää. Esimerkiksi pasteurellan aiheuttamat paiseet joudutaan poistamaan kirurgisesti, mikäli halutaan saada tuloksia. Osa paiseista on kuitenkin sellaisissa paikoissa, että niitä on hankala tai mahdoton poistaa. Kanilla voi olla paiseita myös sellaisissa paikoissa, mistä niitä ei näe. Jatkuva antibioottihoito ei myöskään ole hyvä asia, joten jos 1-2 antibioottikuuria ei tehoa ja poista kaikkia oireita kokonaan, kani on syytä lopettaa.

Stafylokokki

Staphylococcus aureus eli Stafylokokki on yksi yleisimmistä bakteereista kaneilla. Se voi aiheuttaa tulehduksia mm. tassunpohjissa, suolistossa, hengitysteissä, silmissä ja korvissa.

Oireet

-Kantapää- ja tassunpohjatulehdukset
-Hengitystieinfektiot
-Korvatulehdukset
-Silmätulehdukset
-Suolistotulehdukset

Hoito

-Antibioottihoito
-Paikallishoito ongelmakohtaan

Hoitomuoto riippuu hyvin paljon siitä, missäpäin kanin elimistöä infektio on. Esimerkiksi tulehtuneisiin kantapäihin/tassunpohjiin saattaa hyvinkin riittää paikallishoito ja hygieninen asuinympäristö, kun taas hengitystieinfektioiden kohdalla tarvitaan suun kautta otettavaa antibioottia.


Kanisyfilis (Kanikuppa, treponematoosi, treponema cuniculi)

Kanisyfilis on Treponema cuniculi -bakteerin aiheuttama sairaus. Se tarttuu voi tarttua emältä poikasille, tai astutuksen yhteydessä kanista toiseen. Kanilla voi olla sairaus myös täysin oireettomana, ilman minkäänlaisia ulkoisia merkkejä. Sairaus aiheuttaa rupimaisia "kasvaimia" esimerkiksi suun, sukupuolielinten, korvien ja silmien alueelle. 

Oireet

-Rupimaiset "kasvaimet" 
-Yleinen voinnin heikkeneminen

Hoito

-Antibioottihoito (G-penisilliini injektiona)

Kanin syfilis ei tartu ihmiseen, mutta ihmisen syfilis voi tarttua kaniin. Tartunnan saanut kani voi näyttää pahalta, mutta sairaus ei todellisuudessa ole niin paha, miltä se näyttää. Kanisyfilis on helppo saada parannettua antibioottihoidolla, joskus se saattaa parantua myös itsekseen ajan kanssa.


Virukset

RVHD & RHD2 (RHD, RCD, VHD, RHDV, RCV)

(Rabbit Viral Hemorrhagic Disease)

RVHD ja RHD2 on caliciviruksen, tarkemmin caliciviruksiin kuuluvan lagoviruksen aiheuttama, todella vakava ja tappava verenvuotokuume. Se tarttuu hyvin voimakkaasti ja yleensä tappaa kaikki kanilan kanit. Virus aiheuttaa vaurioita sisäelimissä ja hyvin voimakkaita sisäisiä verenvuotoja, joiden seurauksena eläin kuolee. Virus tarttuu mm. eritteiden välityksellä ja se säilyy erittäin hyvin, sekä kestää erittäin kylmiä ja kuumia lämpötiloja. Kani kuolee virukseen yleensä niin nopeasti, ettei mitään ulkoisia merkkejä tartunnasta ole havaittavissa.

Oireet

-Sisäiset verenvuodot
-Hermostolliset oireet
-Syömättömyys
-Hengitystieoireet
-Apaattisuus
-Yllättävä kuolema
-Kuume

Hoito

-Mitään hoitoa ei tartunnan saamisen jälkeen ole
-Kani voidaan rokottaa virusta vastaan

Jotkut hyvin harvat tapaukset saattavat parantua, mutta tauti tappaa n. 90% tartunnan saaneista. RHD2 levisi Suomeen rajusti keväällä 2016, ykköstyypin virusta ei ole toistaiseksi Suomessa havaittu. RHD2 virusta on toistaiseksi havaittu ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Molempien virustyyppien oireet ovat samat, mutta RHD2 säilyy pidempään ja kestää rajumpia lämpötiloja, kuin ykköstyyppi. Ykköstyypin itämisaika taas on kakkostyyppiä lyhyempi. Ykköstyypin viruksen tyypillinen itämisaika on 1-4vrk, kakkostyypin 3-9vrk. Kani kuolee yleensä 6-48 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta.

Australiassa on kehitetty RHD-viruksesta uusi kanta, RHD K5, jota käytetään biologisena aseena Australian rajua villikaniongelmaa vastaan. K5-kanta kestää kovia lämpötiloja vielä aiempaa paremmin ja taudin itämisaika on erittäin lyhyt. Se myös leviää vielä aiempaa herkemmin. Kun RHD K5 virusta laskettiin Australiassa luontoon, se oli jo muutamassa päivässä levinnyt satoja kilometrejä alkuperäisestä tartuntapaikasta.


Loiset


Ulkoloiset

Hilsepunkki

Cleyletiella parasitovorax eli hilsepunkki aiheuttaa kanissa kutinaa, voimakasta hilseilyä ja ihorikkoa. Hilsepunkki voi aiheuttaa oireita myös muissa eläimissä ja ihmisissä. 

Oireet

-Ihon kutina
-Ihon hilseily
-Ihon punoitus
-Rikkinäinen iho, yleensä raapimisen tulos

Hoito

-Ulkoloislääkitys, esimerkiksi ivermektiini. 

Hilsepunkki saadaan yleensä helposti kuriin ulkoloislääkityksellä. 

Sisäloiset

Kani voi saada loisia ulkoillessaan ja ulkoa saadusta ravinnosta. Loiset eivät välttämättä näy millään tavalla kanin voinnissa, tosin rajussa loistartunnassa saattaa ilmetä esimerkiksi laihtumista.

Oireet

-Ei oireita
-Laihtuminen

Hoito

-Loishäätö (esim Axilur 20-25mg/kg)

Matolääkitys kannattaa toteuttaa niin, että ensin lääkitsee kania 7-10vrk, sen jälkeen pitää n. viikon tauon, jonka jälkeen lääkitsee uudestaan 7-10vrk. Tämä siksi, että vaikka ensimmäinen loishäätö tappaakin aikuiset loiset elimistöstä, se ei tapa munia.

Encephalitozoon cuniculi (E. cuniculi, cuniculi, encephalitozonoosi)


Encephalitozoon cuniculi on solun sisällä asustava alkueläin. Suuri osa kaneista kantaa sitä, mutta vain osa sairastuu. Syynä sairastumiseen on yleensä heikentynyt vastustuskyky, joka taas voi johtua esim. äkillisistä olosuhteiden muutoksista, heikosta ravinnonsaannista, puutteista ruokavaliossa, stressistä, tai toisesta sairaudesta. Loinen tarttuu virtsan välityksellä ja emästä poikasiin istukan kautta. Istukan kautta saadun tartunnan seurauksena loinen on usein pesiytynyt silmään ja näkyy silmässä allaolevan kuvan tavoin. Loinen pesiytyy sisäelimiin ja aiheuttaa merkittäviä sisäelinvaurioita. Loinen on usein myös maksassa ja tämä näkyy lähes välittömästi kohonneina maksa-arvoina. Aivoihin pesiytynyt loinen taas näkyy melko nopeasti neurologisina oireina.


E. cuniculi -tartunta silmässä
Oireet

-Tasapainohäiriöt
-Tärinä
-Ruokahaluttomuus
-Apaattisuus
-Pään kiertyminen
-Keskushermosto-oireet
-Sisäelinvauriot
-Takajalkojen/etujalkojen/molempien heikkous



Hoito

-Axilur (20-25mg/kg) yleensä vähintään kuukauden ajan
-Kipulääkitys

Diagnosoidaan verinäytteestä löytyvien vasta-aineiden perusteella. Taudin aiheuttamat vahingot eivät parane, mutta taudin eteneminen voidaan yrittää pysäyttää pitkillä Axilur -kuureilla. Kani, jonka sairaus on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, voi vielä mahdollisesti elää normaalia elämää, jos hoito aloitetaan välittömästi. E.cuniculi-poikanen tai kunnolla sairastut aikuinen kani on syytä lopettaa. Omasta mielestäni eläimen lopettamista ei ole syytä pitkittää, koska se tulee kuitenkin jossain vaiheessa eteen. 

Itselläni on neljän vuoden kokemus cuniculiin sairastuneesta kanista. En siis aluksi tiennyt mistä on kyse. Kani tuli minulle luovutusikäisenä ja sillä oli silmään pesiytynyt cuniculi (kuten usein istukan kautta tartunnan saaneilla kaneilla). Ajattelin että kyseessä on kaihi. Noin puolen vuoden jälkeen kanilla alkoi esiintyä neurologisia oireita. Oireet tulivat aluksi muutaman viikon välein ja kestivät yhden päivän. Kun tästä oli menty vuosi eteenpäin, oireita tuli jo vähän useammin ja ne kestivät pidempään. Tässä vaiheessa taudin tutkiminen oli aloitettu. Oli jalkojen heikkoutta, tärinää, pään kiertymistä, mikään ruoka ei maistunut, kani vain istui häkkinsä nurkassa. Sitten se oli taas pari viikkoa normaali. Tilanne jatkui näin vakaana seuraavat kaksi vuotta. Kanin täyttäessä neljä, tilanne alkoi kääntyä radikaalisti huonommaksi. Maksa-arvot olivat kohonneet yli kolmeensataan. Loinen oli alkanut pesiytyä toiseenkin silmään, aiheuttaen siihen näkökyvyn heikkenemistä. Toinen silmähän oli jo valmiiksi sokea, Kanista huomasi, kuinka se ei enää nähnyt kunnolla. Oireita tuli entistä useammin. Viimeiset kaksi viikkoa kani laihtui ja oireili, sitten se lopetettiin. 

Tauti on zonoosi, eli se voi tarttua eri eläinlajien edustajiin ja myös ihmiseen, joskin se on aiheuttanut oireita ainoastaan henkilöillä, joilla on merkittävästi alentunut vastustuskyky.

Suolistokokkidioosi ja maksakokkidioosi


Suolistokokkidioosi on maksakokkidioosia yleisempi. Molemmat ovat kokkidien aiheuttamia loistauteja. Suolistotartunta vaurioittaa vakavasti suoliston limakalvoa ja täten aiheuttaa kuivumista sekä vaikeuttaa ravinnon imeytymistä, jonka seurauksena voi olla kuolema. Suolistokokkidioosin kaveriksi tulee usein myös bakteeri-infektio, jonka takia antibioottihoito on usein ainoa toimiva, mikäli haluaa tuloksia. Suolistokokkidioosi on yleisin poikasilla. Maksakokkidioosi voi aiheuttaa maksan vajaatoimintaa ja aiheuttaa kuoleman. Maksakokkidioosin aiheuttaa maksan pinnalla elävä loinen, suolistokokkidioosin yleensä suoliston pinnalla elävä loinen tai useammat loiset yhdessä. 

Oireet

Suolisto:
-Yleinen heikkous
-Syömättömyys tai runsas syöminen, josta huolimatta kani ei silti saa lisää painoa
-Painonlasku
-Ripuli

Maksa:
-Yleinen heikkous
-Turvonnut vatsa
-Ripuli

Hoito

-Antibioottihoito
-Nesteytys

Kokkidioosi tarttuu voimakkaasti ja sairastunut eläin on välittömästi erotettava muista. Koko kanila on desinfioitava huolellisesti.


Muut


Hammasongelmat (Hammaspiikit & Purentavika)

Purentavikainen tai jatkuvasti hammaspiikkejä saava kani on syytä lopettaa. Vaikka hammaspiikit olisi mahdollista pitää kurissa esim. kuukausittaisilla eläinlääkärikäynneillä, se ei ole kanin parhaaksi. Hammaspiikkien poistoon liittyy yleensä aina nukutus, sekä kivuliaita päiviä, joten kanin kannalta armollisempaa on päästää se menemään.

Purentavikaista kania ei missään nimessä ikinä tule käyttää jalostukseen, eikä myydä eteenpäin.

Suolisto-ongelmat (Suolitukos & hidastunut suolen toiminta/suolilama)

Ennaltaehkäisy on tärkein hoito kanin suolisto-ongelmiin. Kanin tulee syödä hyvälaatuista heinää runsaasti. Jos kanin ruokavalio on kunnossa, todennäköisyys saada suolisto-ongelmia on hyvin pieni. Silti suolisto-ongelmat ovat ehdottomasti yleisimpiä, etenkin lemmikkikanien sairauksia. Tästä voimme päätellä, että useiden lemmikkikanien ruokavalioissa on puutteita. Yleensä liian vähäinen heinän syönti ja se, että kani saa aivan liikaa muuta ruokaa. Ruokinnasta voi lukea lisää täältä.

Hidastunut suolen toiminta/suolilama sekoitetaan valitettavan usein suolitukokseen ja myös hoidetaan sellaisena. Suolilama on huomattavasti suolitukosta yleisempi, joskin vähemmän tunnettu ongelma. 


Oireet (tukos ja lama)

-Syömättömyys
-Apaattisuus
-Papanaa ei tule
-Papanaa tulee erittäin vähän ja se on tummaa, pientä ja yleensä kosteaa

Hoito (Suolilama)

-Primperan -lääkitys (tms metaklopramidihydrokloridilääkitys)
-Suolen hierominen myötäpäivään
-Pakkoliikutus
-Kipulääkitys
-Nesteytys
-Pakkoruokinta, esim Critical care -jauhe veteen sekoitettuna, tai veteen pehmitetty pelletti, mikä tahansa, mitä saa kanin syömään

Suolilaman hoidossa tärkeintä on saada suoli toimimaan ja kani syömään.

Hoito (Suolitukos) 

-Primperan -lääkitys (tms metaklopramidihydrokloridilääkitys)
-Suolen hierominen myötäpäivään
-Parafiiniöljy (ei missään tapauksessa toistuvasti)
-Pakkoliikutus
-Kipulääkitys
-Nesteytys
-Kevyt tukiruokinta, esim Critical care -jauhe veteen sekoitettuna, tai veteen pehmitetty pelletti

Huom. Parafiiniöljyä saa antaa mielellään ainoastaan yhden kerran, eikä missään tapauksessa useita kertoja päivässä. Öljy (suurempia määriä annettuna) aiheuttaa suoliston nukkapintaan kalvon, jonka jälkeen ravintoaineet eivät pääse imeytymään normaalisti. Parafiiniöljy on laksatiivi, joka kuuriluontoisesti annettuna kehittää kanille resistenssin ainetta kohtaan hyvin nopeasti. Tällöin suoli ei enää osaa toimia ilman sitä. Parafiiniöljystäkin voi siis olla enemmän hyötyä kun haittaa. Kun öljyä annetaan useaan kertaan, hoidon loppuessa kanille tulee ummetus ja ollaan jälleen lähtötilanteessa.

Pitkään (muutamia tunteja) jatkunut tukos aiheuttaa suoliston seinämään haavauman, joka taas yleensä muodostaa arpikudosta ja näin ollen kanille tulee helposti uusi tukos samaan kohtaan. Suoli tarvitsee kuituja toimiakseen.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Kaksi uroskania samassa häkissä?





Kuulen usein puhuttavan, että kaksi urosta eivät tule ikinä keskenään toimeen, ne tappavat toisensa tai vähintään repivät henkihieveriin. Olen myös kuullut olevani hullu, koska pidän kahta urosta yhdessä, minä kun en koskaan voi tietää, milloin toinen löytyy kuolleena. Näin ei kuitenkaan ole. Urosten pitämistä yhdessä kauhistellaan mielestäni turhan ehdottomasti, jokainen kani on yksilö ja kaikki kanit voivat, sukupuolesta riippumatta tapella keskenään, tai olla tappelematta. Useasta paikasta saa lukea lauseen jonka sisätö on hyvin pitkälti seuraava: "Paras yhdistelmä on aina leikattu uros ja naaras, naaras ja naaras todennäköisesti tappelevat, urosta ei saa koskaan päästää yhteen toisen uroksen kanssa. Naaraan ja leikatun uroksen yhdistämisessä ei ole riskejä." Nopealla googlauksella löysin seuraavaa:

Salon Seudun esy:n sivuilla sanotaan kanikaverin valinnasta vain näin: "Sekä urokset että naaraat voivat tapella." (linkki) Käsittääkseni tämä tarkoittaa sitä, ettei naaras voisi tapella leikatun uroksen kanssa.

Wikipedia: "Keskenään parhaiten toimeen tulevat leikattu uros ja naaras, parhaiten samasta poikueesta hankitut. Naaraan kanssa voidaan pitää myös toista naarasta. Kaksi urosta tappelevat keskenään, jopa siihen saakka että toinen menettää henkensä." (linkki)

Kaniwiki: "Kahta toisilleen vierasta urosta ei pitäisi koskaan edes yrittää laittaa yhteen. Yhtä mahdotonta on yleensä kahden aikuisen naaraan yhdistäminen. Kiivaat, jopa veriset, tappelut ovat todennäköinen seuraus. Veljekset ja siskokset tulevat toisinaan yhdessä toimeen, varsinkin jos perheessä ei ole vastakkaista sukupuolta edustavaa kania. Usein yhteenotot kuitenkin alkavat aikuistumisen kynnyksellä, 5-6kk:n ikäisenä, ja kanit joudutaan erottamaan. Leikattua naarasta ja leikkaamatonta urosta ei pitäisi asuttaa yhdessä, sillä uroksen jatkuva astumishalu rasittaa naarasta liikaa, vaikka se ei tiineksi voi tullakkaan. Jos halutaan hankkia kaksi kania, paras ratkaisu on leikattu uros ja leikattu tai leikkaamaton naaras." (linkki)

Lemmikit-sivu: Jos hankkit uroksen ja naaraan, on parasta leikkauttaa ainakin uros. Kaksi kastroitua urosta saattavat tulla toimeen keskenään, mutta kaikista varminta on hankkia kaksi naarasta, koska ne tulevat yleensä erittäin hyvin toimeen keskenään (varsinkin jos ne ovat samasta poikueesta). (Linkki)

-Tämä viimeinen oli jo melko helpottavaa luettavaa.

Itselläni asuu tällähetkellä samassa laumassa 8 naarasta, naaraita oli laumassa vielä hetki sitten 10, kunnes astutetut naaraat muuttivat omiin häkkeihinsä.

Oman kokemukseni perusteella leikatut urokset ovat yleensä juuri niitä reviiritietoisimpia. Niiden kanssa asuville naaraille on vuosien aikana tullut eniten haljenneita huulia ja muita puremahaavoja. Kerran heräsin keskellä yötä siihen, kun uros joka oli asunut kaksi vuotta saman naaraan kanssa, kävi tämän kimppuun ja naaras kiljui. Naaraiden kanssa ei ole tullut yhtään haljennutta huulta, eikä muitakaan komplikaatioita. Naaraiden totuttaminen yhteen on ollut kaikkein helpointa (siis heti Caspan ja Nikin jälkeen), paljon helpompaa kun kastroidun uroksen totuttaminen naaraaseen on ollut, sen perusteella mitä itse olen nähnyt ja tehnyt.

En tarkoita myöskään sitä, etteikö uros tulisi naaraan kanssa toimeen -tottakai voi tulla, se voi olla erittäin hyvä yhdistelmä, mutta niin voi olla myös mikä tahansa muu yhdistelmä.

Vieroitin koko Hildan poikueen 5vk iässä, kun mamma alkoi menettää massaa siinä määrin, että katsoin järkeväksi erottaa hyvin kehittyneet poikaset emästään. Kääpiöjänisuros Caspa, poikueen isä, asui yksin ja päätin laittaa viisipäisen kakaralauman sen häkkiin. Caspa oli heti innoissaan, se pesi poikasia, antoi niiden kiipeillä päällään ja nukkui niiden vieressä. Jo tässä vaiheessa kuulin kommenttia toiminnastani, enhän minä voi päästää urosta poikasten kanssa samaan tilaan.

Kun muut poikaset muuttivat uusiin koteihin, en katsonut tarpeelliseksi erottaa kotiinjäävää Nikkiä isästään. Päätin kokeilla, miten pojat suhtautuisivat toisiinsa, kun Nikki tulee sukukypsäksi ja aloittaa murkkuilun.

Nikistä tuli sukukypsä aikaisin, noin kolmen kuukauden iässä. Poikien suhtautuminen toisiinsa ei muuttunut millään tavalla. Nyt Nikillä on ikää 5 kuukautta ja se on asunut suurimman osan elämästään isänsä kanssa. Caspa on sen tuki ja turva, Nikki nukkuu vieläkin isänsä kyljessä. Ihmisille se murkkuilee kyllä, mutta ei Caspalle. Olen varma, että pojat tulisivat toimeen, vaikka olisin yhdistänyt ne myöhemminkin.

(c) Henna V


Kotiuduimme lauantai-iltana näyttelyreissulta, joka alkoi keskiviikkona. Pojat viettivät nämä kolme päivää samassa boksissa ja Caspa sai lauantaina Humppilan näyttelyissä 95 pistettä. Kovin pahasti kynitty kani ei ehkä tällaisia pisteitä saisi. Jos uroksilla olisi verisiä yhteenottoja, ne eivät ehkä olisi hengissä vietettyään kolme päivää atlas 10 -boksissa.

Muutaman vuoden aikana olen omistanut monta yhdessäasuvaa kania, mutta yhdelläkään niistä ei ole ollut samanlaista suhdetta, kun näillä pojilla on.

Haluan vain sanoa, ettei kannata uskoa mitään, ennen kuin itse kokeilee. Kaikki kanit eivät tykkää kaikista, joku joka ei tule toimeen jonkun kanssa, voi tulla hyvin toimeen jonkun toisen kanssa. Kaikkien kanien totuttamisessa täytyy olla varovainen sukupuolesta riippumatta, jotkut naaraat eivät anna tiettyjen urosten edes astua, vaan yrittävät purra niitä kurkusta. Mikä tahansa -jopa mahdottomaksi tuomittu yhdistelmä voi toimia tai olla toimimatta. Kaneilla voi tulla riitaa vaikka ne olisivat asuneet syntymästään asti 10 vuotta yhdessä, tai ne voivat olla kavereita ensitapaamisesta koko lopun elämänsä. Ei kannata uskoa kaikkea mitä joku jakaa faktoina, kannattaa etsiä asioille todisteita ja miettiä myös päinvastaista näkökulmaa.

Myöhemmin yhdistin Caspan ja Nikkin sekaan vielä kolmannen uroksen, heidän sukulaispoikansa Roin. Kolmikko eli onnellisena yhdessä.
:)



maanantai 28. huhtikuuta 2014

Palojoki 26.-27.4.

Hieman hankalan ja erikoisen bussimatkan jälkeen, sekä muutaman mutkan kautta saavuimme kisapaikalle lauantaiaamuna klo 10 aikoihin. Niila hyppi melkein heti saapumisen jälkeen ensimmäisen kv suoransa ikinä, ekan kierroksen kahdella virheellä, toisen yhdellä, sijoittuen kuudenneksi.

Peppi hyppi innokkaasti ja vauhdikkaasti muutamalla virheellä, se oli hyvällä tuulella koko viikonlopun ja meni paljon paremmin kun osasin edes odottaa. Pepin kanssa ei olla enää mitään klassauksia hakemassa, kunhan vaan omaksi iloksi hypitään. Peppi jää eläkkeelle viimeistään vuoden lopussa, tai aikaisemmin jos sattuisi klassautumaan vaikeaan, mikä tosin on erittäin epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta, koska iästä huolimatta ponnua vielä riittää (enemmän kun uskoinkaan), sekin tuli viikonlopun aikana nähtyä.

Sammakko-Nikki
Miina ja Ronya menivät kumpikin helpponsa kahdella virheellä, joka oli toisaalta hyvä, koska Ronya palasi juuri sairaslomalta enkä olisi halunnutkaan sitä vielä keskivaikeaan. Miina sai ensimmäiset klassaukset ekoista kisoistaan viime viikonloppuna ja on nyt mutkalla jo yhden päässä keskivaikeasta, onneksi ei tullut suoralta klassausta. Nikki lanaili täysin odotetulla tavalla, se hyppi ensimmäistä kertaa elämässään lämmittelyradalla, joten mitään mahtavuuksia ei ollut odotettavissa.
Korkeudessa aloitin Niilan kanssa liian aikaisin, joten se kerkesi väsähtämään ennen isoimpia korkeuksia. Viimeinen suoritettu korkeus oli 70cm, se tosin riitti hyvään kakkossijaan, ei hävitty huonommalle. :D Niilahan on kotona hypännyt 85cm, sen kun vielä menee kisoissa, niin on kyllä maailman kovin jänispoika.

70cm
Illalla suuntasimme Mirkalle yöksi pienellä porukalla, katsottiin hetki leffaa, mutta kun porukka alkoi puoli kymmenen aikoihin nukahtelemaan, jäi leffa näkemättä ja kaikki (paitsi minä) olivat ennen kymmentä nukkumassa. Aamulla porukka heräili enemmän tai vähemmän pirteinä ja saimme hilattua itsemme kisapaikalle heti yhdeksän jälkeen. Niila valitettavasti meni kv mutkan kahdella virheellä, joista toinen oli Suomi-pysty, sen taisivat kani ja omistaja vähän aliarvioida.. Päästin Niilan hyppäämään esteen edestä (liian läheltä) ilman vauhtia, oletuksena, että se nyt kuitenkin sen menee, vaan eipä mennyt.

Nyt meillä sentään on värisuora, valkoisen ruusukkeen kirous on viimein päättynyt. Kisaan esteitä viidettä vuotta, kaiken värisiä ruusukkeita on vähintään 3kpl, ainoastaan valkoinen puuttui. Tänään kannoin valkoisen ruusukkeen viimein kotiin.

Pituudessa Niila yllätti ja meni hienosti 150cm, enempää en siltä odottanutkaan.

Miina ja Ronya saivat kumpikin klassauksen helposta mutkasta ja Peppi liiteli innokkaasti kv mutkaa. Siitepölyallergia ja kotiin unohtuneet allergialääkkeet vaivasivat koko viikonlopun ajan ja olin varmasti kaunis näky punaisten silmieni kanssa. Ehkä tästä oppineena muistuu ensikerralla paremmin.

En ole varma muistinko sanoa kaikkea, mutta tässä tiivistettynä koko paketti. Kuvia varmaan lisään tähän päivitykseen huomenna, nykyiset (c) Katriona ja Karoliina.
Seuraavana vuorossa Humppilan petteilyt ja sitten Mäntyharju, jonne pääsee jo suurin osa junioreistakin hyppimään!




Superedustava jänis omistajineen

maanantai 21. huhtikuuta 2014

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Lohja & Nummela 19.4. + kuvia





Aamulla vein ensin Lohjalle osan kaneista petteilemään ja palautin lainajäniksen omistajalleen. Petteilemään jäivät Peppi, Nikki ja Roi. Tarkoitus oli alunperin, että paikalla olisi ollut myös ulkomuotokaneja, mutta skippasin epähuomiossa maksut, joten Lahnan piti tyytyä karuun kohtaloonsa ja jäädä kotiin istumaan. 
Lohjalta tuli ainakin LKV2 Peppi ja LKV2 Roi, joku kaneistani oli tuomarin suosikki ja lisäksi tuli kassillinen lahjoituspalkintoja ja KUMA. 


Nummelassa paistoi aurinko ja oli ihanan kesäinen ilma. Miina oli hieman hämillään uudesta tilanteesta ja hyppi helpon suoran ekan kierroksen  neljällä virheellä, mutta toisen kierroksen hienosti yhdellä virheellä. Helpon mutkan neiti meni puhtaasti ja nopeasti, sijoittuen kuudenneksi. 

Kuvat (c) Karoliina Laakkonen



Nummelan kisapaikan vieressä oli oja, ja kun kuvasimme Niilaa, päätti poika vähän käväistä uimassa. Märkä jänis juoksi ympäri peltoa, eikä ollut kuivunut vielä edes kun päästiin kotiin. Kuvia tuli reilusti. Jänis lentää milloin missäkin ilmansuunnassa ja välillä poseeraa kiltisti. 

Päivän hermoromahdusosuus oli se, kun Niila meni kv mutkan kahdella virheellä, jotka olivat täysin turhia  ja niitä piti vieläpä tulla kaksi. Edes kolme virhettä ei ottaisi näin paljon päähän. Niila silti sijoittui neljänneksi ja herralla on nyt laskelmieni mukaan enemmän VH-pisteitä kun millään muulla kanilla. Niila on upea pieni mies, jolla on iso ego. 



  


Kuvien järjestys on hieman outo, koettakaa kestää


Tänään illalla Karoliina kuvasi Katlan, Miinan, Roi, Jerican ja Fionan.



Sauruksen Hitokseen Hieno "Katla"












 Casino Royale "Roi"






Moonlight Dance "Miina"




Maytime Milady "Disa"











Slippery When Wet "Fiona"






Sweet Pandemonium "Jerica"






Osa kuvista jäi jonnekkin matkanvarrelle, niitä siis tulossa vielä lisää!


maanantai 14. huhtikuuta 2014

Pet Expo 12.-13.4.

Saavuimme lauantaiaamuna messukeskukseen heti kahdeksan jälkeen, seuraava tunti menikin lähes kokonaan säätämiseen, kun hoidin 12 kanin asioita, kannoin niitä näyttelyhäkkeihin, laitoin vesiä jne. Roi, Nikki, Katla, Lahna ja Peppi olivat petteilemässä, muut paijauspupuina, LeKa:n edustushäkeissä istumassa tai hyppynäytöksissä.

Roi 93,5p + LKV2
Nikki 92p 
Katla 92,5p + KUMA turkista + "Lupaava nuori" -erikoispalkinto
Lahna 92,5p + KUMA turkista
Peppi 93,5p + KUMA viiden pisteen kohdista + naaraiden assarin suosikki


Pepin arvostelukortti oli hävinnyt kun häkkejä purettiin, itse en ollut paikalla, koska olin toimittamassa erästä kaniasiaa. Kortti on tällähetkellä joko messukeskuksen roskiksessa tai vaihtoehtoisesti kissayhdistyksen kontissa satojen näyttelyhäkkien kanssa. Näitä sattuu :D

Sunnuntaina palasimme näyttelypaikalle astetta väsyneempinä ja seilasin LeKa:n ja SEK:in välillä, tasatunnein hyppynäytöksissä aina n. vartin verran ja lopputunti paijauspupuilemassa. Estekaneja oli paikalla todella vähän ja Niila tekikin hienon uroteon, kun hyppi lähes jokaisessa hyppynäytöksessä. Reipas poitsu. Nyt lepäillään lauantaihin asti, että jaksetaan hyppiä taas Nummelassa.

Lahna ja Jerica loivat uraa paijauspupuina, Lahna makoili paijauspöydällä selällään yli puolen tunnin pätkiä kerrallaan ja Jericalla on nyt silmätulehdus, varmaan messuilla päässyt pöpö silmään jonkun lapsen kädestä. Koko oikea silmä oli muurautunut umpeen. Tilanne on kuitenkin erittäin hyvä, eiköhän se parissa päivässä mene ohi. 

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Turku 5.-6.4.

Matka alkoi meidän osalta jo perjantaina klo 13.30, kun suuntasimme bussilla kohti Turkua. Perille päästyämme Henna haki meidät bussilta ja kävimme hakemassa Jerican ja Fionan. Sen jälkeen suuntasimme erään lahjoituspalkintoja antaneen eläinkaupan kautta messukeskukseen, jossa pystytimme kolmistaan (minä, Henna ja Linda) LEKA:n näyttelyn. Aikaa meni reilu neljä tuntia. Yhdeksän jälkeen pääsimme vihdoin Hennalle ja lahjoituspalkintojen pussittamisen jälkeen aloimme tekemään näyttelyluetteloita. Puoli neljältä pääsimme vihdoin nukkumaan ja herätys olikin jo 7.30.

Lauantaiaamuna saavuimme Turun messukeskukseen 8.30, olin jättänyt kanit sinne yöksi. Ainoastaan Peppi oli petteilemässä lauantaina pistein 92.

Peppi lauantai    Tuomari Laura Virtanen                           Peppi sunnuntai Tuomari Julia Forsberg
Yleiskunto 25,5/30 Saisi olla lihaksikkaampi                   Yleiskunto 27,5/30 Ikäisekseen lihaksikas 
Turkki 18,5/20 Kiiltävä, voisi palautua paremmin,         Turkki 18,5/20 Upea kiilto
                         hyväkuntoinen                                                           
Korvat 5/5 Puhtaat ja pikkuruiset                                    Korvat 5/5
Silmät 5/5 Upeat                                                               Silmät 5/5 Kirkkaat
Hampaat 5/5 Pikkuruiset                                                  Hampaat 5/5 Pikkuruiset
Kynnet 5/5 Hyvin leikattu                                                 Kynnet 5/5 Leikatut
Tassut 4,5/5 Etutassut kellertää                                       Tassut 5/5 Pienet
Häntä 5/5 Töpö                                                                 Häntä 4,5/5 Rauhasissa likaa
Käsiteltävyys 18,5/20 Hieman jännittää kääntämistä,    Käsiteltävyys 18/20 Hieman hirvittää 
                           oikein kiltti typy                                              näyttelyssä käynti, kuitenkin kiltti
Yhteensä 92/100                                                               Yhteensä 93,5/100

Peppi hyppi kv suoraa innoissaan, ei tosin kovin suurella menestyksellä mutta ei meillä ole tarkoituksenakaan enää loistaa tämän kanssa kisaradoilla, ollaan vaan hakemassa mammalle positiivisia kokemuksia. Pomppuvoimaa kyllä löytyy, eli en pidä mahdottomuutena sitäkään, että mamma klassautuisi vielä vaikeaan suoralta kesän aikana. Kesän jälkeen Peppi jää pois kisaradoilta ja siirtyy eläkepäiville.

(c) Karoliina


Niila meni helpon suoran hyvällä ajalla ja molemmilla kierroksilla yhdellä virheellä, poika kompastui samaan esteeseen kummallakin kerralla. Nyt ollaan sitten molemmissa keskivaikeissa eikä helppoon ole enää asiaa.

Sunnuntaina petteilemässä oli Peppi 93,5p, Caspa 94p, Miina 90,5p, Nikki 91,5p, Lahna 90,5p ja Roi 93,5p, joista Lahna oli LKV1. Roin veli ja Miinan ja Nikin siskot olivat moikkaamassa, Roin veli hienosti 94p ja Dani 92,5p (?).

Niila hyppi ensimmäistä kertaa elämässään kv mutkaa, ensimmäisen kierroksen yhdellä virheellä ja toisen puhtaasti voittaen koko luokan :)

(c) Karoliina L

(c) Karoliina L

(c) Siiri Helin


Hypytin myös muiden kaneja, mm. helpossa luokan ulkopuolisena hyppineen ihanan tukkaeläimen Mimin, joka liiteli hienon puhtaan radan.

Loppujen lopuksi oli mukava viikonloppu, seuraavaksi Helsingin messut!

Kurppa makoilee häkissään selällään ja odottelee poikasten syntymistä.

Ylpeä voittaja


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Esteilyä ja muuta mukavaa

Näyttää siltä, että elämä alkaa pikkuhiljaa voittaa täälläkin. Ronyan ja Disan paiseet on saatu kuriin, ei tietenkään vielä näin nopeasti kokonaan pois, mutta paljon paremmiksi. Kaksi viikkoa antibioottia (Ditrim) + Metacamia takana. Paise vaatii yleensä aina leikkaushoitoa, mutta hyvällä tuurilla tästä selvitään ainakin Disan kohdalla ilman. Ronyahan on tehnyt lähes ihmeparantumisen, sen paise meni syvälle kudoksiin ja oli laajalla alueella, nyt alue on pienentynyt ja paise irronnut kudoksista, vaikka monet sanoivat ettei se sieltä itsestään irtoa. Enempää en uskalla hehkuttaa.. :D

Vuosi 2014 on alkanut sairastapauksia lukuunottamatta hyvin, poikaset ovat kasvaneet, kaikille kotia tarvitseville on löytynyt hyvät kodit, Niila on saanut klassaukset ja sijoittunut jokaisessa luokassa mihin on osallistunut, nyt ollaan jo keskivaikeassa mutkassa, suoralle puuttuu enää yksi klassaus. Poika pääsee kisaamaan keskivaikeaa ensimmäisen kerran Nummelassa 19.4.

Kanadalainen ruskea lainaholski "Kurppa" on erittäin todennäköisesti tiineenä, olen sen moneen kertaan astuttanut mutta uros ei silmieni alla ole sitä astunut kertaakaan onnistuneesti. Maha on kuitenkin kasvanut ja poikaset tuntuvat selvästi siitä läpi. Ruskeita poikasia odotetaan syntyväksi 16.4. alkaen. Poikueen isä, 94,5p useasti saanut ruskea kääpiöjänis Mr. Hammer "Hammer" lähtee takaisin kotiinsa 19.4. Lohjalta.

Disa pääsee todennäköisesti kisaamaan 10.5. Mäntyharjulle, Ronya menee parannuttuaan kasvattajalleen saamaan poikueen.

Sinisen lainaholskin astutan todennäköisesti sen jälkeen, kun se on käynyt kerran ulkomuodossa Lohjalla, eli sen poikasia odotetaan syntyväksi toukokuun puolenvälin jälkeen. Tälle käytän omaa ruskeaa kääpiöjänistäni Caspaa, joka kantaa sinistä, eli odotettavissa on poikasia väreissä sininen ja musta.

Ensiperjantaina lähdetään Turkuun, jossa on kaksipäiväiset esteet ja petti. Esteille on lähdössä vain Niila ja Peppi, koska kukaan muu ei vielä ole esteikäinen ja Ronya on sairaana, Peppi pääsee siispä loistamaan keskivaikeassa päätähuimaavilla taidoillaan ja yli neljän vuoden hyppykokemuksella, Niila on helpossa ja toivottavasti saataisiin suoralta nyt se viimeinen klassaus.

Vietän tässä juuri viimeistä vapaaviikonloppuani, seuraavaa on varmaankin vasta toukokuun viimeinen viikonloppu. Ensiviikonlopusta alkaen meillä on kaikkina viikonloppuna kisat tai näyttely, vähintään toukokuun puoleenväliin asti. Ei haittaa yhtään! Loppukevennykseksi Niilan ja Miinan eilinen hyppyvideo, Miinan ensimmäinen hyppykerta. :)




sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Tampere 1.3.

Aikalailla odotusten mukaan meni, Niila meni molemmat luokat puhtaasti ja pääsi nyt sitten pois helposta mutkasta, Ronyakin sai suoralta toisen klassauksensa, mutka mentiin perinteisesti kahdella virheellä, joista toinen oli todella tyhmä virhe. Hilda puolestaan taisi mennä suoran 2-3 virheellä ja mutkan kahdella? Lisäksi hypytin Minnan kanit Rallyn ja aivan ihanan kääpiöjäniksen, Nahlan. Suoralla Niila voitti ja Ronya oli toinen, mutkalla Niila oli neljäs. Ihan kiva päivä oli, kisat kesti vaan muutaman tunnin ja oli ihan rentoa :) Seuraavana sitten Lempäälä 15.-16.3. ja hotelliyö Tampereella.