Siirry pääsisältöön

Palojoki 26.-27.4.

Hieman hankalan ja erikoisen bussimatkan jälkeen, sekä muutaman mutkan kautta saavuimme kisapaikalle lauantaiaamuna klo 10 aikoihin. Niila hyppi melkein heti saapumisen jälkeen ensimmäisen kv suoransa ikinä, ekan kierroksen kahdella virheellä, toisen yhdellä, sijoittuen kuudenneksi.

Peppi hyppi innokkaasti ja vauhdikkaasti muutamalla virheellä, se oli hyvällä tuulella koko viikonlopun ja meni paljon paremmin kun osasin edes odottaa. Pepin kanssa ei olla enää mitään klassauksia hakemassa, kunhan vaan omaksi iloksi hypitään. Peppi jää eläkkeelle viimeistään vuoden lopussa, tai aikaisemmin jos sattuisi klassautumaan vaikeaan, mikä tosin on erittäin epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta, koska iästä huolimatta ponnua vielä riittää (enemmän kun uskoinkaan), sekin tuli viikonlopun aikana nähtyä.

Sammakko-Nikki
Miina ja Ronya menivät kumpikin helpponsa kahdella virheellä, joka oli toisaalta hyvä, koska Ronya palasi juuri sairaslomalta enkä olisi halunnutkaan sitä vielä keskivaikeaan. Miina sai ensimmäiset klassaukset ekoista kisoistaan viime viikonloppuna ja on nyt mutkalla jo yhden päässä keskivaikeasta, onneksi ei tullut suoralta klassausta. Nikki lanaili täysin odotetulla tavalla, se hyppi ensimmäistä kertaa elämässään lämmittelyradalla, joten mitään mahtavuuksia ei ollut odotettavissa.
Korkeudessa aloitin Niilan kanssa liian aikaisin, joten se kerkesi väsähtämään ennen isoimpia korkeuksia. Viimeinen suoritettu korkeus oli 70cm, se tosin riitti hyvään kakkossijaan, ei hävitty huonommalle. :D Niilahan on kotona hypännyt 85cm, sen kun vielä menee kisoissa, niin on kyllä maailman kovin jänispoika.

70cm
Illalla suuntasimme Mirkalle yöksi pienellä porukalla, katsottiin hetki leffaa, mutta kun porukka alkoi puoli kymmenen aikoihin nukahtelemaan, jäi leffa näkemättä ja kaikki (paitsi minä) olivat ennen kymmentä nukkumassa. Aamulla porukka heräili enemmän tai vähemmän pirteinä ja saimme hilattua itsemme kisapaikalle heti yhdeksän jälkeen. Niila valitettavasti meni kv mutkan kahdella virheellä, joista toinen oli Suomi-pysty, sen taisivat kani ja omistaja vähän aliarvioida.. Päästin Niilan hyppäämään esteen edestä (liian läheltä) ilman vauhtia, oletuksena, että se nyt kuitenkin sen menee, vaan eipä mennyt.

Nyt meillä sentään on värisuora, valkoisen ruusukkeen kirous on viimein päättynyt. Kisaan esteitä viidettä vuotta, kaiken värisiä ruusukkeita on vähintään 3kpl, ainoastaan valkoinen puuttui. Tänään kannoin valkoisen ruusukkeen viimein kotiin.

Pituudessa Niila yllätti ja meni hienosti 150cm, enempää en siltä odottanutkaan.

Miina ja Ronya saivat kumpikin klassauksen helposta mutkasta ja Peppi liiteli innokkaasti kv mutkaa. Siitepölyallergia ja kotiin unohtuneet allergialääkkeet vaivasivat koko viikonlopun ajan ja olin varmasti kaunis näky punaisten silmieni kanssa. Ehkä tästä oppineena muistuu ensikerralla paremmin.

En ole varma muistinko sanoa kaikkea, mutta tässä tiivistettynä koko paketti. Kuvia varmaan lisään tähän päivitykseen huomenna, nykyiset (c) Katriona ja Karoliina.
Seuraavana vuorossa Humppilan petteilyt ja sitten Mäntyharju, jonne pääsee jo suurin osa junioreistakin hyppimään!




Superedustava jänis omistajineen

Kommentit

  1. Ronyalla on superhienot valjaat mistäs ostit

    terkuin et ikinä arvaa kuva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ok ehkä arvaatkin kun typotin niin hienosti

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Kanin sairaudet

Päivitetty 12.3.2018 Sairaudet on jaettu tässä tekstissä virusten aiheuttamiin, loisten aiheuttamiin, bakteerin aiheuttamiin ja muihin sairauksiin. Jos käytät tekstiäni jossain, merkitse mistä sen otit!   Blogini täytyy myös linkata selkeästi tekstin yhteyteen. Sairas kani on vietävä viivyttelemättä  lääkäriin  tai osattava itse hoitaa. Jokainen on vastuussa kaninsa hyvinvoinnista ja on velvollinen sen takaamaan. Hankalien, paljon hoitoa tai leikkauksia vaativien ja pitkäaikaisten sairauksien kohdalla on syytä miettiä, että kannattaako kania enää hoitaa, vai onko lopetus sille armollisempaa.  Terve kani: -Kanin nenän tulee olla kuiva  -Kanin normaali ruumiinlämpö on 38,5 - 40,5 astetta -Terve kani syö paljon heinää  -Hyvässä massassa, ei merkittäviä painonmuutoksia -Hyväkuntoinen turkki -Papanan tulee olla kuivaa, suurta ja vaaleaa -Kirkkaat silmät, jotka eivät vuoda Oikea annos on hyvä tarkastaa, koska osa eläinlääkäreistä määrää kaneille kipulääkk

Kanin ruokinta

Kirjoitan nyt pidemmän tekstin kanin ruokinnasta, koska aihe puhuttaa paljon netin kanipalstoilla. Monella kanin omistajalla on lemmikkinsä ruokinta todella huonolla mallilla, vaikka niin ei todellakaan pitäisi olla.  Heinä Heinän tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Heinä on kanin pääravintoa, jota sillä kuuluu olla jatkuvasti saatavilla. Sekään ei vielä riitä, vaan kanin täytyy todella syödä heinää riittävästi. 80-90% kanin ruokavaliosta tulisi koostua heinästä. Kanin tulee syödä heinää itsensä kokoinen kasa päivässä, joka tekee n. kanin oman painon verran heinää viikossa. Heinää kani ei voi syödä koskaan liikaa. Heinä pitää hampaat ja suoliston kunnossa, sekä tarjoaa kanille myös tekemistä, koska normaali kani kuluttaa suurimman osan päivästään heinää syödessä. Kanin täytyy syödä heinää lähes koko ajan, jotta sen suolisto pysyy toiminnassa. Kääpiöjänis Niila ja kanin itsensä kokoinen kasa heinää Kuvan kani painaa 1325g, eli 1,325kg. Kanin kokoinen pussi heinää pa

Kaksi uroskania yhdessä?

Kuulen usein puhuttavan, että kaksi urosta eivät tule ikinä keskenään toimeen, ne tappavat toisensa tai vähintään repivät henkihieveriin. Urosten pitämistä yhdessä kauhistellaan mielestäni turhan ehdottomasti, jokainen kani on yksilö ja kaikki kanit voivat, sukupuolesta riippumatta tapella keskenään, tai olla tappelematta. Toki todennäköisimmin toimeen tulevat kaksi naarasta tai leikattu uros ja naaras. Toisaalta kahden uroksen tullessa toimeen keskenään, ei minkään muun yhdistelmän välinen suhde meinaa yltää samalle tasolle. Oman kokemukseni perusteella leikatut urokset ovat yleensä juuri niitä reviiritietoisimpia. Niiden kanssa asuville naaraille on vuosien aikana tullut eniten haljenneita huulia ja muita puremahaavoja. Kerran heräsin keskellä yötä siihen, kun uros joka oli asunut kaksi vuotta saman naaraan kanssa, kävi tämän kimppuun ja naaras kiljui. Naaraiden totuttaminen yhteen on ollut itselleni kaikkein helpointa. Toisaalta myös ne urosyhdistelmät jotka ovat tulleet