Viimeisimmästä postauksesta on tovi vierähtänyt ja paljon on myös ehtinyt tässä ajassa tapahtua. Instagramin puolella olenkin jo uutiset kertonut, mutta tännekin tiedoksi että kasvatukseni on loppunut toistaiseksi, samoin koko muu harrastaminen. Haluan silti jatkaa sisällöntuotantoa ja vaikuttamista omien resurssieni ja voimavarojeni puitteissa. Koenkin sen olevan nyt huomattavasti helpompaa, koska enää ei tarvitse varoa mitä sanoo. Voin siis vapaasti nostaa esiin juuri niitä aiheita ja epäkohtia, joista itse haluan jotain sanoa.
Miksi päädyin tähän ratkaisuun?
Syy oli melko yksinkertainen. Etenkin huomion ja "julkisuuden" myötä rakkaasta harrastuksesta tuli oikea murheenkryyni. Kanipiirit ovat toksisin ympäristö missä olen koskaan ollut osallisena. Etenkin, kun vuosien saatossa jouduin todella syvälle siihen maailmaan. Älkää ymmärtäkö väärin, matkaan on tarttunut myös lukuisia hienoja muistoja ja ihmisiä. Silti jatkuva jokaisen liikkeen ruotiminen, tahallinen väärinymmärtäminen ja spekulointi on kuluttavaa, etenkin jos sitä jatkuu vuodesta toiseen ja se johtaa myös yksityiselämään vaikuttaviin tekijöihin. Ja kyllä, niitä on riittänyt. Kanivuosiin 2009-2020 mahtuu kaikkea perättömistä juoruista, kunnianloukkauksen kriteerit täyttävistä asioista ja henkilökohtaisuuksiin menevistä loukkauksista (mm. kisapaikalla ja yhdistysten kokouksissa) väkivallalla uhkaamiseen, aiheettomaan rikosilmoitukseen, eläinsuojeluilmoituksiin ja salakuvaukseen. Tämän lisäksi en ole voinut kaikissa tilanteissa toimia haluamallani tavalla välttääkseni jälleen yhden turhan kohun. Sain ensimmäisen osuuteni kanipiirien toksisuudesta jo heti ensimmäisenä kilpailuvuotena ollessani 12-vuotias. Silloisessa kohussa kanejani arvosteltiin "paskoiksi" Petsien keskustelupalstalla vanhempien harrastajien toimesta, kisapaikalla naurettiin ja keskustelussa ruodittiin myös mm. pukeutumistani, muistan ikuisesti yhden kommentin: "Miks käyttää tissivyötä ku ei oo tissejäkään" ...tämä kertonee kaiken. Myös kanieni liiallista lämmittelyä ruodittiin kyseisessä keskusteluryhmässä sen sijaan, että kisapaikalla olisi asiasta asiallisesti huomautettu. Tämän olen onneksi saanut nähdä muuttuvan parempaan suuntaan vuosien saatossa, sekä ollut itsekin osana muutosta ja olenkin siitä iloinen. Ehkä toivoa on vielä. Uusilla harrastajilla ei silti ole helppoa ja moni onkin jopa tietämättään jatkuvasti suurennuslasin alla ja arvostelun kohteena. Toivon että jokainen tuossa maailmassa vielä oleva tekee omalta osalta parhaansa paremman ilmapiirin suhteen. Muistakaa olla leimaamatta ketään huhujen perusteella.
Persoonana olen räiskyvä, joten sillä on varmasti ollut osuutensa monessa sopassa. Siitä huolimatta olen parhaani mukaan halunnut ja pyrkinyt olemaan oikeudenmukainen ja toimia omien arvojeni mukaisesti. Niin ei ole joka tilanteessa kuitenkaan tapahtunut. Kun on tarpeeksi syvällä tuollaisessa maailmassa, sotkeutuu helposti mukaan kaikkeen negatiiviseen. Haluankin omalta osaltani pyytää anteeksi niiltä, joita sanani tai tekoni ovat jossain tilanteessa loukanneet. On erikoista ajatella, että jossain toisessa elämässä voisi olla paljon yhteistä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on kanipiireissä tapellut, tai jopa kokenut vihamiehekseen.
Kanipiirit ovat tarjoilleet niin elämän parhaita hetkiä, kuin myös niitä vaikeimpia. Suuri kiitos kaikille kanssakulkijoille, joiden kanssa on vuosien varrella jaettu erilaisia hetkiä. Myös ne huonommat kokemukset ovat olleet omalla tavallaan opettavaisia. Muhun saa ottaa yhteyttä milloin tahansa.
Tämän postauksen kommentteihin voi ehdottaa aiheita, joista haluaa kuulla lisää. Kirjoittelen niistä jossain kohtaa, kun se tuntuu hyvältä. Ja tällä hetkellä se tuntuu.
Pian jo vuoden jatkunut hiljaiselo on tuntunut hyvältä ja vapauttavalta, joka puolestaan vahvistaa kokemusta siitä, että päätös on oikea. Olen myös ehtinyt tekemään asioita, joista kaniaikoina pystyi vaan haaveilemaan. Tuntuu, että on taas tilaa hengittää.
❤: Jassu
Mitä kaikille kaneille tapahtuu?
VastaaPoistaEi mitään. :)
Poista